Esikoulu pittää kans pyrkiä ette joka lapsi jolla on muu äitinkieli kun ruotti kehittävät oman kulttuurisen itenttiteetin ja oman kyvyn komyniseerata sekä ruottiks ette suomeks/meänkielelä. 

Suomi/meänkieli pittää olla intekreerattu osa arkipäivän toiminasta. 

Hakemuksessa kunnan esikouhluin huoltaja saattaa ilmottaa toivomuksen ette saa paikan jossakin esikoulussa missä osittain tarjothaan opetusta suomeks/meänkielelä. 

Vanheemat saattavat osalistua sillä tavala ette esikoulu selvittää vanheemitten kans mikkä toiminat saattavat vahvistaa lapsen kulttuurista itenttiteettiä. Se saattaa olla ette: 

• esikoulu valvoo ette esikoulussa on kirjoja suomeks/meänkielelä
• esikoulu tutkii jos lähimäiset eli opiskeliat krannikoulussa saattavat vieraila esikoulussa ja lukea kirjoja suomeks/meänkielelä
• esikoulu käyttää jo dikitaaliseerattuja luettuja satuja suomeks/meänkielelä,
• toiminassa käytethään jonkin verran loruja ja ramsuja suomen kielelä/meänkielelä
• esikoulu nostaa esile suomen/meänkielen sanoja esikoulun kampheista
• toiminassa on muitten kulttuuritten leikkiä
• teematyöt koskevat Tornionlaaksoa ja Suomea 

Esikouluja missä opetus on osittain meänkielelä eli suomeks:
Djuptjärn - suomi
Lyran - suomi
Nystads - suomi, meänkieli
Grytnäs - suomi 

Hakemus esikoulhuun missä kunta osittain saattaa tarjota koulutusta suomeks/meänkielelä tehhään blanketissa ”Hakemus esikoulu/vapa-aijan paikkaa”.